Oikeastaan kaikkein vaikeinta on päättäminen. Sen jälkeen kun päätös on tehty, eteneminen on helppoa. Oikeastaan se on asennekysymys. Kun tietää, että kaikki ei ehkä ole niinkuin alunperin ajatteli, mutta varmaan kuitenkin mielenkiintoisempaa kuin yli metrisen hangen tuijottaminen Espoossa -12 asteen pakkasessa surren pilalle mennyttä lomaa. Ja koska muitakaan matkoja ei ollut enää saatavilla, me lähdimme Madeiralle. Mieluummin mutaisia levada - kävelyjä 20 plusasteen puolipilvisessä säässä kuin satunnaisia lumitöitä pakkasessa.
Kun laskeuduimme Madeiralle yllätys oli positiivinen: joka paikassa ei ollutkaan itkua, romuttuneita autoja ja mutaa, vaan puut seisoivat paikoillaan, kukkaset kukkivat teiden varsilla ja vuoren rinteiden talot hehkuivat valkoisina, keltaisina ja vaaleanpunaisina pilvien lomasta pilkahtelevan auringon valossa. Ehkä tämä ei ollutkaan huono päätös millään skaalalla? Aurinkokin kutitteli mukavasti suomalaista neneänpäätä ja yhtä auringossa kirmaavaa pellavapäätä.
Matkustuspäätökseen vaikutti vaihtoehtojen puutteen lisäksi matkatoimistosta sunnuntaina tullut viesti, että ainakin Lidon alue, missä hotellimme sijaitsi olisi ihan kunnossa, kuten suurin osa muuta saarta. Mutavyöryjen tuhot rajoittuivat matkatoimiston mukaan lähinnä Funcalin keskustaan. Tuumasimme, että voisimme ehkä yrittää vuokrata paikan päällä auton ja lähteä saaren pohjoisosaan kyliin ihmettelemään maailman menoa. Tämä osoittautui kyllä paikan päällä toiveajatteluksi. Matkatoimiston viesti ei ihan tarkalleen pitänyt paikkaansa, koska vyöryt ovat tuhonneet myös useampia turistikohteita ja sulkeneet teitä.
Jos lomaa varatessasi olit ajatellut, että vietät aikaasi lähinnä Funcalissa, tämä todennäköisesti olisi suurensuuri pettymys. Mutta meille, jotka olimme muutenkin ajatelleet elää vähän sen mukaan kuin sattuu huvittamaan ja paeta lunta, tieto Funcalin sulkemisesta ei nyt saanut meitä mitenkään hyppimään tasajalkaa kiukusta. Mutta kieltämättä hieman harmittaa, että täällä on loppujen lopuksi aika vähän mitä voi tehdä ellet sitten halua kulkea yhdessä muiden suomalaisten turistien kanssa matkatoimistosi järjestämissä Madeiralaisissa illoissa ja muissa riennoissa, joita järjestetään n. 1 per päivä.
Tilanne ei välttämättä jatku hirveän pitkään. Portuganlin armeija on auttamassa raivaustöissä ja kaikki kynnelle kykenevä kalusto on ohjattu Funcalin keskustaan apuihin. Paikallisilla on kova halu saada kaikki takaisin normaaliksi. Vain puolitangossa heiluvat liput muistuttavat viime lauantain mutavyöryjen surullisista tapahtumista.
Turistin kannalta tietysti kaikki mahdolliset varasuunnitelmatkin menevät uusiksi näinä ensimmäisinä päivinä. Tjäreborgin opas yritti parhaansa olla sanomatta, että juuri mikään ei onnistu. Ehkä suorastan jopa rasittavuuteen asti. kun vihdoin saimme jotenkin oppaasta irti mitä täällä ylipäätään voi tehdä lopputulos oli su urin piirtein tämä: kasvitieteelliseen- ja orkideapuutarhaan pääsee. Ja hotellilla voi käydä Spassa. Siinäpä se oikeastaan.
Vaikka suurimmat vahingot epäilemättä olivat Funcalin alueella, muuhunkaan osaan saarta ei turisteja mielellään vielä päästetä. Tiet ovat poikki monin paikoin ja vaikka niitä kunnostetaan jatkuvasti, nähtävyydet aukeavat vähitellen, pitkin viikkoa. Paikalliset uutiset näyttävät kuvaa Funcalista: vaikka virallinen viesti on, että sinne voisi päästä päivän-parin kuluttua, tuhot näyttävät liikkeissä, ravintoloissa ja kaupoissa niin valtavilta, ettei hyllyjä täytetä uudelleen ihan hetkessä. Toisaalta, onhan täällä paljon muuta nähtävää, jos tiet saadaan kuntoon ja täällä pääsee liikkumaan paikasta toiseen.
Monet bussilinjat lähtevät Funcalista, joten suurimpaan osaan nähtävyyksiä ei vielä ole mitään selkeitä bussireittejä. Takseja on kuitenkin saatavilla hyvin ja niiden avulla (niihin muutamiin) avoinna oleviin paikkoihin pääsee ihan tehokkasti. Ensmmäisenä päivänä suuntasimme nokkamme sitten kohti sitä kasvitieteellistä puuatrhaa, jonne taksikuski lopulta (vähän manailtuaan ja törmättyään pari kertaa suljettuun katuun) sai meidät toimitettua. Matka maksoi harhailusta huolimatta sen kiinteän 18 e ur yhteen suuntaan. Nämä olivat ilmeisesti valtion vahvistamia kiinteitä taksoja, ainakin meille esiteltiin laminoitua hinnastoa asiasta.
Puutarhassa oli ihan mukavaa kierrellä: aurinko paistoi ja istutukset olivat lähes täysin paikoillaan. Köysirata Funcaliin ja Monteen oli luonnollisesti poissa käytöstä. Onneksi sää suosi.
Tälläiselle ruokaharrastajalle oli tietysti jossain määrin takaisku, että suurin osa etukäteen kehutuista ravintoloista on nimenomaan Funcalissa. Mutta: yllätysten yllätys. Hieman sekavalta, anteeksipyytävältä ja poliittisessa korrektiudessaan melkein solmuun menneeltä vaikuttanut oppaamme osasi neuvoa meille toistaiseksi aivan loistaviksi osoittautuneita ruokapaikkoja täällä Lidossa, ihan kävelyetäisyydellä hotellista. Niistä laitan juttua lisää tuolla ruokapuolella.
Tälle päivälle saimme varattua perhekelpoisen puolen päivän Levada - kävelyn. Levadat ovat siis Madeiralle rakennettuja kastelukanavia, joiden reunoja kiertävät polut. Reittejä on eri mittaisia: tällainen puolen päivän lapsikelpoinen reitti oli n. 8 km. Ihan sopivan haastavaa meille. Sekin tosin suuntautui toiseen kohteeseen kuin oli alun perin tarkoitus, koska alkuperäiselle reitille oli kaatunut puita, eikä niitä ollut vielä ehditty raivata pois. Pienestä tihkusateesta huolimatta reitti oli kyllä ihan oikeasti mukava elämys. Pilvinen sää ei haitannut, kuuma tuli silti. Paikoitellen polku oli hieman mutainen, mutta reittiä kunnostettiin koko ajan eikä pieni muta nyt suomalaisiin pururatoihin ja marjametsiin tottuneelle ollut mitenkään ylitsepääsemätöntä. Näköalat olivat joka tapauksessa mahtavat ja ryhmäkin sopivan pieni. Eli: Tilanne on ihan hyvä, mutta vaihtoehtoja rajoitetusti.
Seuraavana listalla olisi tekemisen suhteen Porto Santolle risteily. Saapa nähdä milloin niille pääsee: toistaiseksi sää on ollut epävakainen ja satama suljettu. Valaiden tähyilyristeilyäkin vähän toivoimme, mutta tuulisen sään takia niitä ei kai järjestetä ennen maanantaita, jolloin me jo lähdemme pois.
Hotellissa ei ole nettiä (tai on, mutta hirveään hintaan), joten sääkarttoja tähyilläksemme lähdemme kohta alakertaan, kauppakeskuksessa olevaan pieneen internet - toimistoon jossa netti on siedettävämmissä hinnoissa: 20 min maksaa euron ja kun hinnassa ei ole porrastukisia, tunti 3 eur. Rannan tuntumassa olisi ilmeisesti joitain ilmaisiakin wlan - spotteja, jos uimalat olisivat auki. Mutta tämä on lähellä. Ehkä saan jopa tämän jutun postattua. I hope.
Tilanne ei siis ole huono, kunhan sopeutuu ajatukeen, että ihan kaikkea ei pääse tekemään. Tänään kuulimme Levada - retken kuljettajalta että ilmeisesti teitä saaren länsiosiin olisi saatu auki. Katsellaan, miten tilanne edistyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti